Omat rahat: budjetti tai oikeastaan sen puute

Mihin hittoon noi eurot katoavat tuolta pankkitililtä!?! Olen aina pitänyt itseäni kohtalaisen järkevänä rahankäyttäjänä. Olen pysynyt visusti kaukana kaikista kulutusluotoista. Pikavippi on minulle lähes kirosana, joka juoksuttaa kauhunväreet selkääni pitkin ja aiheuttaa ihokarvojen nousemisen pystyyn. 

Omistan joitakin luottokortteja, joita pyrin käyttämään vain ulkomailla, nettiostoksien suorittamiseen sekä sellaisten suurten hankintojen rahoittamiseen, joista on hyvä jäädä jokin "jälki" jonnekin mahdollisen rikkoutumisen ja siitä seuraavan takuukorjauksen takia. Aina kun voin, maksan luottokorttivelan pois. En pidä vuosimaksullisia kortteja ja luottorajatkin olen pitänyt järkevän matalana.

Olen kilpailuttanut vakuutus-, sähkö- sekä netti-/puhelinsopimukseni (tosin tänä vuonna taidan tehdä sen uudestaan) sekä siirrän automaattisesti molemmista tileistä (meillä maksetaan palkka 2 x kuukaudessa) tietyn summan säästötilille, josta saan nostaa maksimissaan 4 kertaa vuodessa rahaa ilman, että pankki nappaa tiettyä osuutta. 

En juo enkä röökaa, joten senkään takia ei pitäisi turhat eurot hävitä kurkusta alas tai savuna ilmaan. Mitään kuukausittaisia vakioharrastuksiakaan ei ole, joihin uppoisi lukukausimaksuja. Vaateostoksissakin olen naurettavan huono naiseksi ja tarvitsen yleensä jonkinlaisen syyn hankkia uutta. Lapsia ei ole, joten sekin rahareikä on katsottu ja kiinniolevaksi todettu.

Siis mihin hel*^*tiin minun rahat häviää!?!?

Koska minulla oli tässä hieman aikaa istua tietokoneella aloin tuijotella verkkopankin erinomaista näkymää, jonka pitäisi kertoa minulle suurinpiirtein mihin rahani häviävät pankkitililtä. Ainakin Danske Bankin mobiiliversio jaottelee korteilla ja verkkopankissa tehdyt ostot ja maksut eri väreillä, joista on sinäänsä helppo tarkastella mihin palkkanauhassa verojen ja muiden maksujen jälkeen olevat onnettomat roposet karkaavat. Silti ei auennut...

Kunnes aloin "mummoilemaan". Googletin "ilmainen budjettipohja Exceliin ja sieltä löytyi Suomen Marttakerhon valmis Muokattava Taloussuunnitelma. Latasin sen ja muokkasin sopivaksi ja tallensinpa ensi vuodellekin jo valmiin oman, tyhjän version. Sinne on helppo syöttää kuukausittaiset netto tulot ja menot ja mikä parasta, Excel laskee ja miinustaa lukuja automaattisesti yhteen! 

Päätin syöttää kaikki tiedot verkkopankista taulukkoon ja koska käytän lähes yksinomaan kortteja maksamiseen, siitä sai erinomaisen näkymän mihin rajat häviävät. Samalla kirjoitin suurin piirtein MITÄ olin mistäkin hankkinut. Puolen vuoden tietojen syöttäminen ei mennyt kädenkäänteessä, sillä selasin tabletilla verkkopankkia sekä syötin läppäriin tietoja samaan aikaan. Muutaman tunnun uurastus oli kuitenkin silmiä avaava!

Pakollisten lainojen lyhennysten, jääkaapin täyttämisen sekä bensan tankkamisen lisäksi euroja näytti menevän YLIMÄÄRÄISIIN PIKKUNAPOSTELTAVIIN sekä "TOI OLIS KIVA"-turhanpäiväisyyksiin. Normaalien ruokaostosten lisäksi, huomasin hävittäväni kuukaudessa 100-150 euroa Alepoihin, Siwaan sekä huoltoasemille (bensa erikseen tässä asiassa)! Koska tuollaisista kaupoista hankin harvemmin ns. oikeaa ruokaa, on kaikki tuolta hankittu turhaa. Lisäksi noihin kuuluu ostetut kahvit ja leivokset, jotka ovat hävyttömän hyvillä katteilla kuorrutettuja E-koodillisia rahareikiä.

Sitten oli toi "toi-olis-kiva"-hankinnat. Koiranleluja (minulla on niitä seuraavaksi 10 vuodeksi ainakin kelpietarpeisiin), Lidlin Crivit-urheiluvaatteita (jotka ovat oikeasti todella mukavia ja hyvänlaatuisia, mutta TARVITSENKO minä oikeasti 10 sukat, 10 rintsikat sekä 20 paitaa?) sekä "tuota-voin-joskus-käyttää-valokuvaukseen"-jutut, joita päädyn sitten käyttämään kerran tai pari! ARG! Ja minä kun pidin itsenäni järkevänä!!!

Katsotaas, jos siis mietitään vaan pelkästään noita Alepa sun muita-keikkoja niin se tekee pyöreästi 100€/kk turhaan käytettyä rahaa. 100€ x 12 kuukautta vuodessa tekee minun heikonkin laskuopin mukaan 1200 euroa vuodessa. Se on etelänmatka! Se on yhden elämän elämyksen hinta! En ole koskaan katunut ainuttakaan ulkomaan matkaani, joten siinä minulle oiva porkkana!

Siis mitä aion asialle tehdä?

• Olen löytänyt Lidlin ja todennut sen halvemmaksi ja ihan yhtä hyväksi ruokakaupaksi kuin S- tai K-superketjut. On joitankin asioita, mitä Lidlistä ei saa, joten ne aioin käydä edelleen hakemassa kaupasta. S-marketista, sillä S-kortille kertyy pikku hiljaa (siis TODELLA pikku hiljaa, etanavauhtikin on siihen liian nopea) bonuksia, jotka sitten kerryttävät ihan oikeita euroja ihan oikealle pankkitilille. Aioin siis asioida Lidlissä ostoslistan kanssa

• Aion myös alkaa suunnittelemaan evääni töihin REILUSTI etukäteen sekä tekemään ostoslistat tarkemmin. Aioin suunnitella ihan paperille, jotta voin nähdä konkreettisesti sen, mitä tarvitse sekä mitä suuhuni laitan. Dietille en ala, enkä kaloreita laskemaan! Kahvikupillisen ostamiseen pitää tästä lähtien olla AINA syy ja syiksi hyväksyn itseltäni:

1. Pitkän automatkan aikana otan yhden pysähdyksen taktiikan kahvin suhteen. Kesällä aion liittää siihen myös jäätelön.
2. Kaverin kanssa nautittavan kahvihetken. Ne ovat elämän pieniä iloja, josta on aina kiva maksaa.
3. Erityisen, pienen kahvilan kannattamisen. Mitä idylisempi ja erikoisempi, sen parempi.

• Koira ei saa enää yhtään uutta lelua. Vanhoja kierrätetään kunnes ne on rikki. Ja koska Hertta harvemmin rikkoo mitään, meillä on koko koiran loppuiäksi leluja

• Jos huomaan jonkin "toi-olis-kiva"-jutun aioin kysyä itseltäni, että onko oikeasti kivempi kuin matka jonnekin kokemaan jotain uutta? Minulle matkustaminen ja uusien asioiden kokeminen on se "elämän suola". 

• Aion kilpailuttaa ne pakolliset sopimukset. vakuutukset, netin, puhelimen sekä sähkön. Koska minun duunipaikkanikin kilpailutetaan tasaisin väliajoin (se on jonkun toisen postauksen aihe kokonaan!), niin en aio tuntea siitä edes huonoa omatuntoa!

Ei tämä mikään uuden vuoden lupaus ole ja varmasti lipsun tästä välillä. Jotenkin vaan nähtynä kaikki noi "hukkaan heitetyt" eurot saivat ihan uudenlaisen ärsytyksen ja sitä kautta päättäväisyyden päälle! Minulla on vielä monta paikkaa maailmassa nähtävänä sekä monta kokemusta saavuttamatta. Ne ovat taatusti sen arvoisia, että laitan kukkaronnöyrät tiukemmin kiinni ja alan todella tarkkailla mihin eurojani annan.